“Olen todella iloinen saadessani tehdä yhteistyötä Kährsin kanssa tässä ainutlaatuisessa projektissa. Yhdistäessämme tietämyksemme luomme uusia innostavia oivalluksia ja innovaatioita, jotka edistävät vastuullisuutta inhimillisestä, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta”, kertoo Isabelle Sjövall.

 
 

Kährs osallistuu viisivuotiseen neurodesign-tutkimukseen

Kährs aloitti vuonna 2022 viisivuotisen tutkimusyhteistyön monitieteellisellä neurodesignin alalla Isabelle Sjövallin kanssa, joka suorittaa alalla ensimmäisten joukossa tohtorintutkintoa. Mitä aivoissamme tapahtuu erilaisissa huonetiloissa ja kuinka erilaiset materiaalit kuten lattia vaikuttaa meihin? Kuinka lattia voi edistää hyvinvointia, oppimista ja luovuutta? Muun muassa näistä aiheista toivomme saavamme lisää tietoa tässä uraauurtavassa tutkimuksessa.

Neurodesign tutkii, miten aivot havaitsevat ja käsittelevät tietoa rakennetussa ympäristössä ja miten tilasuunnittelu ja muotoilu vaikuttaa meihin psykologisesti ja fysiologisesti. Isabelle tarkastelee tutkimuksessaan opetustiloja, parantavia ympäristöjä, asuintiloja, toimistoja ja kaupunkiympäristöjä. Hän tutkii muun muassa lattian merkitystä erilaisissa tiloissa yhdessä muiden tekijöiden kuten valaistuksen, huonekalujen, värien, muotojen ja sisustusmateriaalien kanssa.

Tutkimuksessa käytetään lattioita Kährsin laajasta valikoimasta, josta löytyy vaihtoehtoja kaikkiin Isabellen tutkimuskohteena oleviin erilaisiin huonetiloihin.

Kährs tulee hyödyntämään tutkimuksesta saatavaa tietoa tulevaisuuden innovaatioissaan ja kehittäessään lattioita, jotka tukevat tilasuunnittelua entistäkin paremmin ja edistävät terveyttä, suorituskykyä ja hyvinvointia.

Tutkimuksen tekee edistykselliseksi, että siinä hyödynnetään NeuroDesign Indexiä (NDIX), joka on kehitetty neurotieteen, arkkitehtuurin ja muotoilun asiantuntijoiden yhteistyönä. Tämän innovatiivisen menetelmän avulla voidaan arvioida erilaisten ympäristöjen vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Indeksi on tärkeä työkalu tilojen ja ympäristöjen laadun mittaamisessa ja auttaa luomaan elämänlaatua parantavia tiloja.

”Lattian rooli sisätiloissa on suuri. Olemme mukana yhteistyökumppaneidemme kanssa rakentamassa erilaisia ympäristöjä ja olemme havainneet, että puuttuu sellainen tutkimustietoon perustuva työkalu, joka huomioisi pehmeät näkökulmat silloin, kun valitaan kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivinta lattiaa” kertoo Anna Roth, Kährs Groupin CMO.

”NeuroDesign Index vaikuttaa hyvältä lisätyökalulta tukemaan päätöksentekoa - niin omassa tuotekehitystyössämme kuin palvellessamme asiakkaitamme”, jatkaa Anna Roth.

“Olen todella iloinen saadessani tehdä yhteistyötä Kährsin kanssa tässä ainutlaatuisessa projektissa. Yhdistäessämme tietämyksemme luomme uusia innostavia oivalluksia ja innovaatioita, jotka edistävät vastuullisuutta inhimillisestä, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta”, kertoo Isabelle Sjövall.

Valokuvat Isabelle Sjövall: Jenny Hammar

KESKUSTELUTUOKIO ISABELLEN KANSSAResearch-collaboration-Isabelle_071color.jpg

KERRO TUTKIMUSTYÖSTÄSI?

- Teen tutkimustani Lontoossa yhdessä maailman johtavista tutkimusyliopistoista - Faculty of Brain Sciences, Institute for Behavioural Neuroscience, University College London (UCL). Tutkimukseni keskittyy siihen, miten tilasuunnittelu ja muotoilu vaikuttavat kognitioon, luovuuteen ja hyvinvointiin sekä millaiset tekijät ja niiden yhdistelmät vaikuttavat ihmisiin positiivisesti. Tarkastelen rakennetun ympäristön eri osa-alueita multisensorisen lähestymistavan kautta eli miten aistimme esimerkiksi materiaaleja ja niiden tuntumaa, värejä, muotoja, valoa ja biofiilistä suunnittelua. Tavoitteena on tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jota voidaan soveltaa tulevaisuuden ympäristöjen suunnittelussa terveyden, suorituskyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen.

This-is-pearl-board-web.jpg

MIKÄ TEKEE TUTKIMUKSESTASI ERITYISEN?

- Aivot ovat tuntemamme maailmankaikkeuden monimutkaisin järjestelmä ja ehdottoman ratkaisevassa roolissa siinä, miten ajattelemme, tunnemme ja elämme. Vaikka maailma ympärillämme on kehittynyt nopeasti, aivot eivät ole muuttuneet merkittävästi moniin kymmeniin tuhansiin vuosiin! Ne ovat edelleen sopeutuneet elämään savannilla, ympäristössä, jossa aivomme alun perin kehittyivät. Tästä näkökulmasta käsin biologisten selitysten löytäminen on äärimmäisen kiehtovaa. Se auttaa meitä myös ymmärtämään millainen tilasuunnittelu parantaa elämänlaatuamme ja auttaa tekemään hyviä ja tietoisia valintoja.

TEET TUTKIMUSTA PEARL-LABORATORIOSSA. KERTOISITKO SIITÄ LISÄÄ?

- Lyhenne PEARL tulee sanoista “Person-Environment-Activity Research Laboratory”. Lontoossa UCL:n tiloissa on tällainen ainutlaatuinen huippuluokan tutkimuslaboratorio, jonka kokonaispinta-ala on noin 4000 m² ja jossa voi erikoistua tutkimaan sitä, miten ihmiset kokevat ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.


Pearl-entrance.jpg

- Sain ainutlaatuisen tilaisuuden käyttää PEARL-laboratoriota, mikä on suuri etu, sillä erittäin harvoin on mahdollista tehdä empiiristä tutkimusta kontrolloidussa laboratorioympäristössä, joka on tarpeeksi suuri erilaisten tilojen ja skenaarioiden rakentamiseen. Huippuluokan laboratorio yhdistettynä korkean teknologian aivokuvantamisteknologiaan luo hienoja mahdollisuuksia tutkia, miten aivot reagoivat erilaisiin visuaalisiin ärsykkeisiin, tilasuunnitteluun ja muotoiluun. 

KUKA ON ISABELLE SJÖVALL

Isabelle on neurodesigner, kirjailija ja käyttäytymistieteilijä ja hänellä on yli 15 vuoden kokemus vaativista projekteista arkkitehtuurin, suunnittelun ja kiinteistöalan parissa.

- Jaan aikanani tieteellisen tutkimuksen ja liike-elämän välillä, sillä uskon vahvasti, että eri alojen yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia.

- Koulutustaustani on monitieteellinen. Olen opiskellut taloustiedettä Tukholman kauppakorkeakoulussa, arkkitehtuuria ja suunnittelua Firenzessä sekä neurotiedettä, psykologiaa ja mielenterveysalaa Lontoossa King's Collegessa.  Nyt suoritan ensimmäisenä maailmassa tohtorin tutkintoa monitieteisen neurodesignin alalla, jossa tutkitaan, miten aivot reagoivat rakennettuihin ympäristöihin sekä miten arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu vaikuttavat meihin psykologisesti ja fysiologisesti.