Tammesta saadaan kaunis, kestävä ja näyttävä lattiapäällyste. Eri pintakäsittelyin ja värjäysmenetelmin sen ilmettä voi muokata lukemattomilla eri tavoilla menettämättä sen aitoa sielua. Tammilattiassa näkyvät yksilölliset oksat ja syykuviot. Tämä majesteettinen puu ei jätä ketään kylmäksi. Ei siis liene ihme, että monet Kährsin lattiapäällysteistä ovat tammea.

Smoolanti on ruotsalaisen tammen koti. Täällä tammi menestyy paremmin kuin missään muualla maassa. Smoolannissa sijaitsee myös Nybron tehtaamme, jossa tammi muuntuu kauniiksi lattiapäällysteeksi.

Me Kährsillä teemme tiivistä yhteistyötä 3 000 metsänomistajan kanssa, monet heistä aivan naapurissamme.

Kun yhteistyökumppani löytyy kivenheiton päästä, pääsemme helposti tutustumaan toimittajan työhön ja varmistamaan, että

käyttämämme tammi tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Jokainen yhteistyökumppanimme toimittaa meille tammiraaka-ainetta keskimäärin kymmenen vuoden välein. Kährs on yksi Euroopan suurimmista tammen ostajista ja olemme siksi tyytyväisiä, että Ruotsissa kasvaa vuosi vuodelta yhä enemmän tammea.

TAMMI SUOSII AVARAA MAISEMAA

Vahvan ja kauniin tammimateriaalin kasvattaminen on oma taiteenlajinsa. Tammi viihtyy parhaiten avarassa ympäristössä, pehmeässä ja ravinteikkaassa maaperässä. Käytettävät puut valikoidaan jo varhain metsässä. Puustoa harvennetaan, jotta valikoiduille puille jää riittävästi elintilaa kasvaa.

Puu kaadetaan noin 150 vuoden ikäisenä. Jokaista kaadettavaa yksilöä on siis ehtinyt hoitaa moni metsänhoitajasukupolvi. Tammenkasvatus on äärimmäisen pitkäjänteistä toimintaa. Prosessi kattaa niin kasvavasta puumateriaalista huolehtimisen kuin yhteydenpidon metsänomistajan ja Kährsin välillä – ja tietenkin itse kauniin lattiapäällysteen valmistuksen siten, että se palvelee käytössä vuosikausia pidettynä ja arvonsa säilyttävänä materiaalina.

TAMMI TAIPUU MONEEN

Vuosisatojen saatossa tammea on hyödynnetty lattioiden lisäksi monessa muussa käyttökohteessa. Näin on edelleenkin.

Tammi on nimittäin puulajeista kenties monipuolisin. Tammesta on rakennettu laivoja, huonekaluja ja lattioita, ja tammitynnyreissä kypsyvät maailman paras viini, viski ja konjakki ja tammenterhoilla herkuttelevasta possusta saadaan erityisen hyvää kinkkua. Ruotsalainen kirjailija ja televisiotoimittaja Steffo Törnqvist on kuvannut kirjassaan Passion omaa suhdettaan tammeen.

Tammi ylevöittää niin sian kuin ihmisenkin. Se ryhdistää viinin, vahvistaa pyörän ja kaunistaa maiseman. Tammi on erinomainen materiaali siltoihin, oviin, paalutuksiin, kalusteisiin ja ennen kaikkea veneisiin ja lattioihin. Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla tammea pidettiin niin arvokkaana, että se nautti erityissuojelua. Vahva laivasto oli Ruotsille elinehto ja tammea sai käyttää ainoastaan kuninkaan luvalla.

Tammen työstäminen on kahdella tapaa palkitsevaa.

Tammipuu on vahvaa, kovaa, raskasta ja lujaa ja tammesta rakentaminen vie enemmän aikaa kuin pehmeämmästä puumateriaalista rakentaminen, mutta lopputuloksena on laadukkaampi ja kestävämpi taidonnäyte. Toisekseen tammi sanelee itse, mitä siitä voi tehdä. Kaarevan rakenneosan valmistukseen tarvitaan kaareva kohta puuta. Tammi on myös ainoa puulaji, joka soveltuu suurien alusten valmistukseen. Laivat ovat jatkuvasti erilaisten voimien armoilla. Tuulet ja myrskyt vääntävät ja taivuttavat puuta.

TAMMITYNNYREISSÄ KYPSYVÄT LAATUVIINIT JA -TISLEET

Mikään muu materiaali ei sovellu yhtä hyvin viinien ja tislattujen juomien, kuten konjakin ja viskin, varastointiin ja kypsyttämiseen kuin tammi, joka antaa juomalle makua, luonnetta ja ryhtiä sekä kauniin värin ja hienon aromin. Ilman tammitynnyröintiä juomat jäisivät raa’an ja kovan makuisiksi. Yhdenkään kemistin ei ole tähän päivään mennessä onnistunut täysin selvittää syytä tähän. Tiedämme, että tammella on kypsytysprosessissa kaksi eri tehtävää: siitä irtoaa ainesosia, jotka antavat juomalle makua, aromia ja väriä ja sen huokoinen rakenne päästää läpi juuri sopivan määrän happea, jotta juoma hapettuu oikeassa määrin.

TAMMI ON ELÄMÄN PUU – MYÖS SEN ELÄMÄN PÄÄTTYESSÄ

Kuinka vanhaksi tammi kasvaa? Tarina alkaa tammenterhon itämisestä. Vuoden kuluttua taimi on kasvanut 30 senttimetrin korkuiseksi ja viidessä vuodessa mittaa kertyy kaksi metriä. Tammi tuottaa ensimmäiset tammenterhonsa 50 vuoden iän jälkeen, ja 100 vuoden ikäisen ja 18–20 metriä korkean tammen ympäri ei enää kahden ihmisen käsivarret yllä. Tämän jälkeen tammi ei juurikaan kasva enää pituutta, leveyttä kylläkin. Tammen runko paksunee muutaman senttimetrin vuosivauhtia. Tammen puuaines on parhaimmillaan 200 vuoden iässä. Jos 200 vuotias tammi kaadetaan läheltä maanpintaa, sen juuret säilyvät hengissä ja kannosta kasvaa uusia versoja. Kun tammi on 300 vuotta vanha, sen kasvu pysähtyy ja 600–700 vuoden iässä puuvanhus lopulta kuolee, vaikka se voikin jäädä pystyyn vielä useaksi sadaksi vuodeksi.

Arvokas ja järkkymätön kuollessaankin. Tammi on oravien, närhien, jäkälien, tikkojen, hyönteisten ja toukkien kotipuu ja sellaisena uskomaton monen eliölajin tuhatvuotinen valtakunta. Se antaa ja suojelee elämää, se tarjoaa turvaa ja mielihyvää. Elämä sykkii sen pienissä herkissä lehtinupuissa ja sen ikivanhan kuoren rakosissa.

Tammi tuoksuu aistikkaan hyvälle. Mikä voisi olla ihanampaa kuin loikoilla tammen varjossa ja tuntea hedelmällisen maan tuoksu, joka syntyy ravinteikkaan maatuvan tammipuun yhdistyessä muuhun eloperäiseen ainekseen. Tämä maa-aines on herkkua tammelle itselleen ja myös ympäröivälle kasvillisuudelle. Se on kesän tuoksu, uuden elämän tuoksu.